Blog

  • Hello world!

    Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start writing!

  • Nyyttikestit 28.6.2025, Pornainen (Itä-Uusimaa)

    Lauantaina 28. kesäkuuta klo 12–18 nyyttikestit – grilli kuumana, säävaraus. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 23.6. osoitteella kaija.tikkanen68@gmail.com.

    Paikka on suhteellisen hyvä säteilyn kannalta, mutta lentokoneita menee ajoittain yli, ja lisäksi talossa ja pihalla asuu myös kolme paimensukuista lapinkoiraneitosta, koirapölyä siis on!

    Ensimmäinen tapaaminen meillä oli 27. helmikuuta 2016, ja sen jälkeen tapaamisia on ollut säännöllisen epäsäännöllisesti muuta- man kerran vuosittain.

    Julkinen liikenne ei viikonloppuisin toimi, joten paikalle pääsee vain omalla autolla tai kaverin kyydissä. Jos joku on halukas otta- maan myös kavereita kyytiin matkan varrelta, niin siitä voi ilmoittaa minulle, niin voin välit- tää tiedon eteenpäin sitä tarvitseville.

  • Jyväskylän yliopisto: Ruutuaika ja mobiililaitteiden käyttö lisäävät nuorten stressiä ja masennusta

    Runsaampi ruutuaika ja mobiililaitteiden käyttö lapsuudesta nuoruuteen lisäävät stressi- ja masennusoireita nuoruudessa.

    Ruutuajan rajoittaminen vähentää nuorten stressi- ja masennusoireita, kertoo Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyötutkimus.

    Samalla havaittiin, että runsaampi liikunta taas vähensi nuoruuden stressi- ja masennusoireita. Liikunta kuitenkin vähensi oireita heikommin kuin mobiililaitteiden käyttö lisäsi.

    Jyväskylän yliopiston lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentin Eero Haapalan mukaan kansainvälinen suositus on, että lasten ja nuorten vapaa-ajan ruutuaika rajoitettaisiin kahteen tuntiin päivässä. Haapala on kuitenkin sitä mieltä, että sekin olisi liikaa.

    Tutkimuksessa seurattiin 187 lapsen elintapoja kahdeksan vuoden ajan, kunnes he olivat 15–17-vuotiaita. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

    Asiasta kertoi Helsingin Sanomat (7.3.2025).

  • Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä

    Yhdistykseltämme on pyydetty usealta taholta kirjoitusta siitä, miten siinä tilanteessa, kun itse ei enää kykene hoitamaan asioitaan sairauden tai vammaisuuden vuoksi, niin voi luottaa omien etujen valvontaan ja huomiointiin myös sähköherkkyyden näkökulmasta.

    Tässä artikkelissa kerrotaan edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä. Prosessi on melko mutkikas, ja siksi tämä artikkelikin on pitkä. Perusasiat voi lukea esimerkiksi Helsingin Sanomissa 13.1.2025 julkaistusta artikkelista, jota tässä on käytetty lähteenä.

    Yksityiskohtaisempia tietoja voi hakea esimerkiksi Suomi.fi-sivuilta löytyvästä Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -oppaasta sekä Suomen muistiasiantuntijoiden laatimasta oppaasta Miten turvaan tahtoni toteutumisen (Nikumaa & Koponen 2021). Molemmat ovat vapaasti luettavissa netissä.

    Jokaisen yli 18-vuotiaan kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus, koska koskaan ei tiedä, mitä huomenna sattuu. Valtuutuksen tekemällä voi myös välttää tilanteen, jossa asioita hoitaa Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen määräämä edunvalvoja.

    Edunvalvontavaltuutuksella valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa. Valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa myös sellaisissa häntä koskevissa asioissa, joiden merkitystä hän ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä. Valtuutettu voidaan oikeuttaa hoitamaan myös terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä asioita ja saamaan valtuuttajan terveydentilaa koskevia tietoja. Edunvalvontavaltuutus voidaan myös rajoittaa koskemaan jotakin tiettyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.

    Mieti tarkkaan, kuka sinulle olisi se luottohenkilö, jonka haluat valtuuttaa hoitamaan asioitasi, jos et ole itse kykeneväinen niitä hoitamaan. Se voi olla puoliso, sisko, oma täysi-ikäinen lapsi, hyvä ystävä tai vaikka naapuri. Joissakin tilanteissa lähiomainen voi tulla esteelliseksi hoitamaan asiaasi, jolloin voi olla hyvä nimetä toissijainen valtuutettu tai varavaltuutettu, joka varsinaisen valtuutetun sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä olisi tilapäisesti estynyt hoitamaan valtuutetun tehtäväänsä.

    On kysytty myös sellaista, että onko edunvalvojia mahdollista olla kaksi, jolloin esimerkiksi toinen valvoisi taloudellisia ja toinen terveydellisiä asioita. Digi- ja väestötietoviraston nettisivuston mukaan laki ei aseta tälle estettä. Tällainen tahto tulee kirjata tarkkaan edunvalvontasopimukseen. On mahdollista antaa samassa edunvalvontavaltakirjassa valtuutus kahdelle eri henkilölle hoitamaan eri asioita.

    Jotta edunvalvontavaltakirja on pätevä, täytyy edunvalvontavaltakirjan täyttää seuraavat ehdot:

    • valtuutuksen tekijän tulee olla vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen (eli on oikeustoimikelpoinen)
    • valtakirja on tehtävä kirjallisesti
    • valtakirjasta on käytävä ilmi
      1. valtuuttamistarkoitus,
      2. asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa,
      3. valtuuttaja ja valtuutettu; sekä
      4. määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan
    • valtuuttajan on allekirjoitettava valtakirja kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa
    • todistajien on valtuuttajan allekirjoituksen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtakirjan sisältöä ei tarvitse kertoa
    • valtuutuksessa on oltava todistajien allekirjoituksen lisäksi heidän syntymäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen paikka ja aika. Valtuutuksessa on oltava todistuslausuma, eli todistajien on mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä, tehtävä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen.

    Huomaa, että edunvalvontavaltakirjan todistajana ei saa olla:

    1. alle 18-vuotias henkilö tai henkilö, joka ei henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene ymmärtämään todistamisen merkitystä,
    2. valtuuttajan puoliso,
    3. valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso,
    4. valtuutettu tai hänen puolisonsa eikä
    5. valtuutettuun tai hänen puolisoonsa 3 kohdassa mainitussa suhteessa oleva henkilö.

    Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.

    Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta kun valtuutuksen laatinut on tullut itse kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja valtuutus on saatettu voimaan Digi- ja väestötietovirastossa.

    https://dvv.fi/edunvalvontavaltuutus-eli-tuen-tarpeen-ennakointi

    Suosittelen asiantuntija-apua, koska kyseessä on yksilöllinen asiakirja. On mahdotonta tehdä mallia tai lomaketta, joka soveltuisi jokaiselle. Apuna voi käyttää oikeusaputoimistoa, asianajotoimistoa tai pankkien lakipalveluita. Moni järjestö neuvoo myös maksutta, esimerkiksi Muistiliitto ja muistiyhdistykset.

    Kun edunvalvontavaltuutus on tehty, se on syytä pitää hyvässä tallessa. Sen voi halutessaan myös antaa valtuutetulle säilytettäväksi. Vain alkuperäinen dokumentti on pätevä.

    Digi- ja väestötietovirasto suosittelee laatimaan useamman kuin yhden alkuperäisen edunvalvontavaltuutuksen, niin että myös valtuutetulla on oma alkuperäinen kappaleensa. Näin hän voi esittää sen Digi- ja väestötietovirastolle, jos valtuutus on tarpeen ottaa käyttöön.

    Kun ihminen ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan, valtuutettu pyytää valtuutuksen tekijän lääkäriltä lausunnon edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi ja toimittaa sen alkuperäisen edunvalvontavaltuutuksen kanssa Digi- ja väestötietovirastoon. Hakemuksen liitteineen voi jättää myös verkkolomakkeen kautta. Ainoastaan varsinainen paperinen edunvalvontavaltuutus pitää toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon eli entiseen maistraattiin fyysisenä kappaleena.

    Oma esimerkkini

    Omalla kohdallani valitsimme sopimusta laatimaan mökkikunnallamme toimivan lakimiehen. Hän huomioi mökillemme tullessaan sähköherkkyyteni ja sulki kaikki laitteensa, joten prosessi oli minulle myös tässä mielessä helppo.

    Omassa edunvalvontasopimuksessani on huomioitu kaksi pääkohtaa.

    1. omaisuutta koskevat ja taloudelliset asiat
    2. sellaiset henkilökohtaiset asiani, joiden merkitystä en edunvalvontatilanteessa kykene ymmärtämään

    Lisäksi on huomioitu, että edunvalvojalla on pääsy terveystietoihini ja tätä kautta myös OmaKantaan, jossa olen tehnyt hoitotahtoni. OmaKantaan talletetussa hoitotahdossa olen luetellut asiat, jotka on huomioitava sähköherkkyyteni vuoksi. Niitä ovat kotisairaanhoito mahdollisimman pitkään; sisäilmaltaan puhtaat tilat; ei älytekniikkaa kotiin – ei myöskään gps-paikantimia ranteeseen; älykännykät läheisyydessä suljettava; palvelutalot älyteknologioineen eivät mahdollisia; ja elvytyskielto. Hoitotahtoa on mahdollista tarvittaessa päivittää. Se onkin varmasti tarpeen, koska vanhushoidossa otetaan jatkuvasti käyttöön uutta älyteknologiaa.

    Olen myös maininnut hoitotahdossani, että minulla on olemassa edunvalvontasopimus. Olen todennut myös hoitotahdossani, että yhdenvertaisuusvaltuutettu on joulukuussa 2024 todennut sähköherkän vammaisaseman vammaisyleissopimuksen mukaisesti. Tässä voi tukeutua yhdenvertaisuuslain pykäälän 15. Sähköherkkä tai sähköherkän edunvalvoja voi esittää mukautuspyynnön. Tämä tarkoittaa, että sähköherkkä tai hänen edunvalvojansa voivat vaatia kohtuullista mukautusta vamman takia. Palveluiden ja laitteiden pitää olla mahdollisimman esteettömiä sähköherkälle (ei älylaitteita, ei langatonta teknologiaa eikä liiallista sähkölaitekuormitusta).

    Omassa edunvalvontasopimuksessa on myös maininta edunvalvojan oikeudesta päästä tietokoneelleni, puhelimelleni ja pilvipalveluihini. Edunvalvojalla on oikeus lopettaa kaikki sähköiset tilini ja korttini. Tiedot, joita edunvalvoja ei koe tarpeelliseksi säästää, on myös poistettava laitteistani.

    Toivottavasti tästä on kaikille kysyjille sitä tietoa mitä olette toivoneet. Kannustan tekemään edunvalvontasopimuksen, koska jos sitä ei ole edunvalvonnan hakeminen on huomattavasti monimutkaisempaa ja enemmän aikaa vievää. Olen kuullut tilanteista, joissa edunvalvojaa ei ole etukäteen määrätty, ja huonoon kuntoon mennyt valvottava ei esimerkiksi muistisairauden takia anna tai pysty antamaan lupaa asioittensa hoitoon.

    Kuulemme yhdistyksessä mielellämme jäseniltä tai jäsenten läheisiltä erilaisia edunvalvontavaltuutukseen liittyviä kokemuksia. Voitte kirjoittaa niistä yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen yhdistys@sahkoherkat.fi.

    Marjut Stubbe, Sähköherkät ry, varapuheenjohtaja
    Marjo Torro, rahastonhoitaja

  • Sähköherkät ja yhdenvertaisuus – läpimurto?

    Yhdistyksemme sai joulukuussa 2024 yhdenvertaisuusvaltuutetulta vastauksen, jolla on sähköherkkien aseman kannalta merkitystä.

    Vastauksessaan yv-valtuutettu totesi selkokielellä, että

    “sähköherkkyys voi muodostua vammaisyleissopimuksessa tarkoitetuksi vammaksi ja näin ollen yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä mainitut kohtuulliset mukautukset vamman takia voivat tulla sovellettavaksi myös sähköherkkien kohdalla. Sähköverkkoyhtiön asiakas voi siis esittää mukautuspyynnön esimerkiksi toisenlaisen sähkömittarin asentamiseksi.”

    Yv-valtuutettu jatkaa:

    “Yleisesti ottaen vammaisyleissopimus lähtee siitä, että riittävä selvitys mukautustarpeesta on pääsääntöisesti henkilön oma, uskottava kertomus, koska tarkoituksena ei ole, että kynnys mukautusten pyytämiselle ja saamiselle olisi kohtuuttoman korkea. Tästä huolimatta mukautusta tarvitsevan henkilönkin voisi nähdäksemme olla perusteltua varautua siihen, että pelkästään hänen oma kertomuksensa sähköherkkyydestä ei välttämättä riitä, vaan mukautustarpeen tueksi on tarvittaessa esitettävissä muutakin selvitystä.

    Mikäli mukautusta ei kuitenkaan toteuteta ja henkilö kokee tulleensa syrjityksi mukautusten epäämisen vuoksi, hän voi olla yhteydessä meihin tai saattaa asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan arvioitavaksi.”

    Tämä on merkittävä kädenojennus sähköherkille. Sähköherkät ovat yleensä olleet varsin “lainsuojattomia”, ja on edistysaskel, että meitä kohdellaan kuten muitakin vammaisryhmiä.

    Suosittelemme, että sähköherkät alkavat testaamaan yhdenvertaisuuslain 15. pykälän toimimista erilaisissa tuotteissa ja palveluissa. Vain siten saamme tietoa siitä, missä määrin tämä lainkohta voi olla meille hyödyksi.

  • Remembering Nearfield – sähköherkkyydestä kertova animaatio

    Remembering Nearfield on lukuisilla elokuvajuhlilla palkittu animaatioelokuva, jonka on luonut brittiläinen elokuvatuottaja Sean Alexander Carney. Elokuvassa käsitellään sähköherkkyyden vaikutuksia yksilöön, ja se antaa äänen tälle usein aliarvioidulle toimintarajoitteelle. Elokuvan kertojana toimii Corriëlle van Vuuren, joka näin jakaa matkansa kohti sähköherkkyysdiagnoosia.

    Elokuvan tavoitteena on lisätä ymmärrystä sähköherkkyydestä, jonka arvioidaan vaikuttavan Suomessakin kymmenien tuhansien ihmisten elämään.

    Elokuva julkaistaan yhdistyksen Youtube-kanavalla suomeksi tekstitettynä, Sean Alexander Carneyn luvalla.

  • Tietoisku sähköherkkyydestä

    Italialainen, kahden minuutin pituinen ja suomeksi tekstitetty tietoisku sähköherkkyydestä. Julkaistu yhdistyksen omalla Youtube-kanavalla.

  • Ravitsemusterapeutti Christina Santinin luento

    Englanninkielinen, ESC:n konferenssissa (2024) pidetty luento. Santini on perehtynyt monipuolisesti vaihtoehtohoitojen kenttään, joogasta ja ayurvedasta funktionaaliseen lääketieteeseen.

  • Matalan säteilyn alue Virginiassa

    Kiva video Virginiassa sijaitsevasta hiljaisesta alueesta, jossa ei voi käyttää nettiä eikä kännykkää. Alueella on avaruusobservatorio. Alueella asuu myös sähköherkkiä. Tekstityksen saa asetuksista suomeksi.

  • Suositukset lasten, nuorten ja huoltajien älypuhelimien käyttöön vapaa-ajalla on nyt julkaistu!

    Suositukset lasten, nuorten ja huoltajien älypuhelimien käyttöön vapaa-ajalla on nyt julkaistu!

    Näyttöön perustuvat suositukset:

    • Alle 2-vuotiaille ei suositella älylaitteita lainkaan.
    • Pienen lapsen ollessa hereillä, myös aikuisten on syytä välttää älypuhelimen käyttöä.
    • Pienten lasten kiukkua rauhoitetaan muilla keinoilla kuin älylaitteilla.
    • Kun ollaan yhdessä, ollaan ilman puhelimia.
    • 2–6-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa korkeintaan 1 tunti päivässä ja sisällön tulisi olla lapsen ikätasolle sopivaa.
    • Nukkumaan mennään ilman älypuhelinta.
    • Älypuhelimet laitetaan pois näkyvistä, kun tehdään läksyjä tai ollaan perheen tai kavereiden kanssa.
    • Koko perheen älypuhelimet kootaan illalla yhteiseen puhelinparkkiin, jolloin vanhemmat toimivat lapsilleen esimerkkinä. Huom! Puhelimet ladataan valvotusti päiväsaikaan.
    • Älypuhelimen hankintaa lapsille on syytä lykätä ainakin yläkouluikään ja some-alustojen käyttöä 15–16-vuoden ikään.
    • Nuoret ja aikuisetkin viettävät älypuhelimilla korkeintaan 2–3 tuntia päivässä.
    • Myös älypuhelimen toistuvaa avaamista on syytä välttää, sillä jatkuvat keskeytykset kuormittavat aivoja.
    • Vanhemmat osoittavat omalla käyttäytymisellään suhtautumista älypuhelimeen.

    Lue lisää: Aivoliiton sivuilta.