Kahden vuosikymmenen aikana langaton teknologia – k\u00e4nnyk\u00e4t, l\u00e4pp\u00e4rit ja tabletit – ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntyneet ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme. Globaaleissa mittasuhteissa vastaavaa muutosta ei ole aiemmin tapahtunut. Ent\u00e4 terveys- ja ymp\u00e4rist\u00f6riskit, mit\u00e4 sanoo niist\u00e4 tiede? Ruotsalaisprofessori Leif Salford kommentoi jo 2005: \u201dKyseess\u00e4 on kaikkien aikojen suurin ihmisill\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 tieteellinen koe.\u201d Koelaboratoriossa ovat my\u00f6s kasvit ja el\u00e4imet.<\/p>\n
Monet tieteelliset tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 uudella teknologialla on vaikutuksia sek\u00e4 ihmisen terveyteen ett\u00e4 kasveihin ja el\u00e4imiin. Puhutaan heikoista biologisista vasteista, jotka toisaalta viel\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n, koska niin sanottu l\u00e4mp\u00f6oppi on virallisemmin hyv\u00e4ksytty. L\u00e4mp\u00f6opilla tarkoitetaan, ett\u00e4 kudoksen l\u00e4mpenemisen lis\u00e4ksi ei olisi l\u00f6ydetty muita todistettuja vaikutuksia. Tiedeyhteis\u00f6 on kuitenkin jakaantunut kysymyksen edess\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6oppi aletaan enenev\u00e4sti n\u00e4hd\u00e4 ep\u00e4tieteellisen\u00e4.<\/p>\n
K\u00e4nnykk\u00e4teknologialla on n\u00e4hty vaikutuksia muun muassa hedelm\u00e4llisyyteen ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveyteen, hermostoon, oppimiseen, uneen, muistiin ja epidemiologista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 alkaa olla my\u00f6s aivosy\u00f6p\u00e4riskist\u00e4 suurkuluttajilla. Suurkuluttajalla tarkoitetaan pitki\u00e4 puheluita p\u00e4ivitt\u00e4in (ilman handsfree-laitetta) puhuvia henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO:n sy\u00f6v\u00e4ntutkimuslaitos IARC on 2011 tunnustanut biologiset vaikutukset luokitellessaan matkapuhelins\u00e4teilyn \u201dmahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle\u201d kategoriaan 2 B. Samassa luokassa ovat hitsausp\u00f6ly, pakokaasut, monet haitalliset kemikaalit, DDT ja kahvi. Teollisuus on usein laimentaakseen WHO-luokituksen merkityst\u00e4 viitannut siihen, ett\u00e4 kahvi ja k\u00e4nnykk\u00e4 ovat samassa kategoriassa. Mahtavatko teollisuuden lobbarit tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kahvi aiheuttaa joidenkin tutkimusten mukaan virtsarakon sy\u00f6p\u00e4\u00e4, mutta toisaalta ehk\u00e4isee paksusuolen sy\u00f6p\u00e4\u00e4? Aivan vaaraton kahvi siis ei ole!<\/p>\n
Vuoden 2011 j\u00e4lkeen matkapuhelimien terveysvaikutuksista on saatu uutta n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, joka joidenkin asiantuntijoiden mukaan antaisi aihetta tiukentaa WHO-luokitusta kategoriaan \u201dtodenn\u00e4k\u00f6isesti karsinogeeninen ihmiselle\u201d.<\/p>\n
Tutkimus on pitk\u00e4lti keskittynyt sy\u00f6p\u00e4\u00e4n, mutta on muitakin mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kokeita. Nuoret ovat uteliaita uuden teknologian vaikutuksista terveyteen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Koulutyt\u00f6t Tanskassa huolestuivat omista oireistaan, joita ilmeni k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t selvitt\u00e4\u00e4 asiaa. Koulussa ei ollut kuitenkaan mahdollisuutta tutkia k\u00e4nnykk\u00e4s\u00e4teily\u00e4, joten tyt\u00f6t selvittiv\u00e4t krassinsiementen reagointia WLAN-reitittimelle. My\u00f6s WLAN-reititin toimii mikroaalloilla. Tyt\u00f6t asettivat krassinsiemeni\u00e4 12 tarjottimelle, joista kuusi vietiin samaan tilaan, jossa toimi WLAN-reititin. Toiset kuusi tarjotinta puolestaan olivat huoneessa, jossa ei ollut langatonta reititint\u00e4. Kaikki siemenet saivat saman m\u00e4\u00e4r\u00e4n valoa, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja vett\u00e4.<\/p>\n
Koe valmistui ja siemenlautasista otetut kuvat puhuvat karua kielt\u00e4\u00e4n. WLAN-s\u00e4teilylle altistetut krassinsiemenet olivat kuivuneita tai kuolleita, mutta altistamattomat kukoistivat. Tutkimus her\u00e4tti laajaa huomiota jopa tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4. Moni ep\u00e4ili, ett\u00e4 altistuneet siemenet olivat kuivuneet johtuen WLAN-reitittimen tuottamasta l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teilyst\u00e4. Mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 osittain olisi tottakin, se ei kuitenkaan selit\u00e4 seuraavia el\u00e4inkokeissa saatuja tuloksia.<\/p>\n
WLAN-s\u00e4teilyn on todettu Atasoyn rottakokeissa aiheuttavan DNA-muutoksia. DNA-vaurioista kertovien aineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat rotilla lis\u00e4\u00e4ntyneet ja elimist\u00f6n itsens\u00e4 muodostamien antioksidanttien katalaasin ja glutationin tasot olivat laskeneet. Ihmisill\u00e4 tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa on puolestaan todistettu DNA-muutoksia spermassa, sek\u00e4 altistetulla ryhm\u00e4ll\u00e4 alentunut siitti\u00f6iden liikkuvuus altistamattomaan verrattuna. Vaikutuksia aivojen s\u00e4hk\u00f6iseen aktiivisuuteen, oppimiseen ja l\u00e4himuistiin on my\u00f6s havaittu.<\/p>\n
Kasveilla todetuista langattoman teknologian vaikutuksista mielenkiintoisimpia ovat tomaatintaimilla tehdyt altistuskokeet. Professori Gerar Ledoigt ty\u00f6tovereineen altisti tomaatintaimia kymmenen minuutin ajan kentt\u00e4voimakkuudelle 5 V\/m. Jo joitakin minuutteja sen j\u00e4lkeen, kun taimien altistus GSM-signaaleille alkoi, oli havaittavissa kasvien stressiper\u00e4isten yhdisteiden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Lis\u00e4ksi solujen energia-aineenvaihdunnan kannalta t\u00e4rkeiss\u00e4 ATP-molekyyleiss\u00e4 n\u00e4htiin muutoksia. ATP-tasot laskivat 27 prosenttia l\u00e4ht\u00f6tasosta, kun altistusta oli tapahtunut 30 minuuttia 900 MHz:n taajuudella.<\/p>\n
Intialaistutkija Sharma osoitti, ett\u00e4 k\u00e4nnykk\u00e4s\u00e4teily voi saada aikaan muutoksia my\u00f6s siementen kasvussa ja it\u00e4misess\u00e4. Sharma altisti mungopavun ituja matkapuhelintaajuuksilla 400 MHz ja 900 MHz. Tutkijaryhm\u00e4 tarkasteli papujen it\u00e4mist\u00e4, varhaista kasvua, proteiinien ja hiilihydraattien pitoisuuksia sek\u00e4 joidenkin entsyymien toimintaa. Altistettujen mungopapujen taimien pituus ja kuivapaino v\u00e4heniv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti 30 minuutin, tunnin, kahden tunnin ja nelj\u00e4n tunnin altistusjakson j\u00e4lkeen. Altistusaika, taajuus ja modulaatio tuottivat kukin yksil\u00f6llisi\u00e4 vaikutuksia pavuissa. Lis\u00e4ksi altistus v\u00e4hensi kasvien hiilihydraattipitoisuuksia ja kohotti solua stressilt\u00e4 suojaavien yhdisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kasvien lis\u00e4ksi langattomien verkkojen tuottama mikroaaltos\u00e4teily vaikuttaa el\u00e4imiin. Alfonso Balmori on espanjalaistutkija, joka huolestui, kun sammakot alkoivat kadota useilla alueilla Espanjassa. H\u00e4n alkoi selvitt\u00e4\u00e4, oliko matkapuhelinmastojen s\u00e4teilyll\u00e4 osuutta asiaan.<\/p>\n
Balmori teki kokeen, jossa h\u00e4n asetti kaksi sammakonpoikasia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 laatikkoa viidennen kerroksen parvekkeelle, 140 metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kahdeksankerroksista rakennusta, jonka katolla oli nelj\u00e4 matkapuhelintukiasemaa. Kummassakin laatikossa oli 70 sammakonpoikasta. Laatikot erosivat toisistaan siin\u00e4, ett\u00e4 toinen oli suojattu matkapuhelins\u00e4teily\u00e4 vaimentavalla materiaalilla, toinen laatikko oli suojaamaton. Muilta osin sammakoiden elinolosuhteet olivat samanlaiset. Sammakot altistuivat kahden kuukauden ajan noin 1100 \u2013 250 kertaa Suomen sallittuja raja-arvoja alhaisemmille s\u00e4teilytasoille.<\/p>\n
Lopputuloksena n\u00e4htiin, ett\u00e4 altistetuilla sammakoilla ilmeni selkeit\u00e4 koordinaatiovaikeuksia ja niiden kasvu oli ep\u00e4normaalia. Osasta poikasia tuli poikkeuksellisen suurikokoisia, kun taas osa j\u00e4i kooltaan tavanomaista pienemmiksi. Altistetut liikkuivat v\u00e4hemm\u00e4n kuin altistamattomat ja niiden reaktiokyky oli huomattavasti heikompi ulkoisiin \u00e4rsykkeisiin. Monet uivat ympyr\u00e4\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kiinnostuneet tarjolla olevasta ravinnosta. 90 prosenttia atistetuista sammakoista kuoli, kun taas altistamattomista vain 4 prosenttia. Toisin kuin altistetut lajitoverinsa, altistamattomat poikaset k\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t normaalisti ja reagoivat nopeasti ulkoisiin \u00e4rsykkeisiin. Ne liikkuivat hallitusti ja kiinnostuivat niille tarjotusta ruuasta.<\/p>\n
El\u00e4inkokeet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro altistuksen vaikutuksesta ihmisiin, mutta ne osoittavat, ett\u00e4 kyse ei voi olla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n psykosomaattisesta reagointimallista, jota jotkut tahot ihmisen kohdalla suosivat. Tilanne riskien tunnustamisen osalta jatkuu edelleen ep\u00e4selv\u00e4n\u00e4, koska monen tutkijan mielipiteiden taustalla vaikuttavat omat rahoitusintressit ja alan vaikutusvaltaisen teollisuuden rooli tieteen rahoituksessa on n\u00e4kyv\u00e4. Tutkimuksille on vaikea saada riippumatonta rahoitusta. Teollisuuden rahoittamissa hankkeissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n harvemmin haittavaikutuksia kuin raporteissa, joiden rahoitustausta on riippumaton. Teollisuuden etu n\u00e4kyy my\u00f6s vallitsevissa turvanormeissa, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Turvanormit Suomessa ja monessa EU-maassa ovat v\u00e4lj\u00e4t ja huomioivat ainoastaan niin sanotun akuutin l\u00e4mp\u00f6vaikutuksen, mutta eiv\u00e4t biologisia ja kumuloituvia vaikutuksia. Mik\u00e4li turvanormit olisivat riitt\u00e4v\u00e4t, sammakonpoikasilla, tomaatintaimilla, krassinsiemenill\u00e4, mungopavuilla tai rotilla ei pit\u00e4isi tapahtua mit\u00e4\u00e4n biologisia reaktioita.<\/p>\n
Mielest\u00e4ni ihmisenk\u00e4\u00e4n ei ole viisasta j\u00e4\u00e4d\u00e4 odottamaan lopullistatieteellist\u00e4 varmuutta, vaan toimittava nykytiedon pohjalta varovaisuutta noudattaen.<\/p>\n
Erja Tamminen<\/b>
\nSuomen tietokirjailijat ry:n j\u00e4sen<\/p>\n
Kirjoitus julkaistu El\u00e4v\u00e4n Ravinnon Yhdistyksen (ERY) lehdess\u00e4 (7\/2014)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kahden vuosikymmenen aikana langaton teknologia – k\u00e4nnyk\u00e4t, l\u00e4pp\u00e4rit ja tabletit – ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntyneet ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme. Globaaleissa mittasuhteissa vastaavaa muutosta ei ole aiemmin tapahtunut. Ent\u00e4 terveys- ja ymp\u00e4rist\u00f6riskit, mit\u00e4 sanoo niist\u00e4 tiede? Ruotsalaisprofessori Leif Salford kommentoi jo 2005: \u201dKyseess\u00e4 on kaikkien aikojen suurin ihmisill\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 tieteellinen koe.\u201d Koelaboratoriossa ovat my\u00f6s kasvit ja el\u00e4imet. Monet tieteelliset tutkimukset […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-124","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimustietoa"],"yoast_head":"\n